*

Pekka Linnainen Suomalais-virolaisia huomioita Estofennian kirjeenvaihtajalta

Huvimatka historiaan Hietaniemessä

  • Huvimatka historiaan Hietaniemessä

Viron kielen sana ”huvi” tarkoittaa mielenkiintoa ja ”huvitav” kiinnostavaa. Nämä sanat sopivat kuvaamaan 185-vuotiasta Hietaniemen hautausmaata, jossa historian harrastaja samoilee kuin autonomisen ja itsenäisen Suomen "teemapuistossa". Ehkä yllättävästi sen kujilla kietoutuvat runsaana Viron ja Suomen yhteiset kohtalot. Kävelykierros Hietaniemessä on huvimatka, kaikin merkityksin.

Fabian tuli kylpyläkaupunki Haapsalusta

Tiesitkö, että Fabianinkatu on nimetty Haapsalussa syntyneen miehen mukaan? Baltiansaksalaisen kenraalikuvernöörin Fabian Steinheilin graniittinen obeliski nousee samalla paikalla, jossa hänen kerrotaan seisseen puolisoineen uuden hautausmaan vihkiäisissä lokakuussa 1829.

Näköetäisyydelle on haudattu yhteisen hymnimme säveltäjä Fredrik Pacius. Kivenheiton päästä löytyy hymnin yhteisyyden "syyllinen", valtiomiehenä muistettu Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen. Hän lähetti Paciuksen nuotit ystävälleen Johann Voldemar Janssenille, Viron ensimmäisten laulujuhlien järjestäjälle. Säveltä tapailtiin jo vuonna 1867, kun Yrjö-Koskinen ja kielimies Julius Krohn vierailivat Janssenin perheessä. Krohn jätti tällöin myös Maamme-laulun tuoreet suomalaiset sanat perheen tyttärelle Lydialle (Koidula).

Sankarivainaja, josta tuli USA:n presidentin autokuljettaja

Hietaniemessä lepää useita Viron vapaudenristin ritareita. Valtaosa heistä on saanut kunniamerkin ansioista Viron vapaussodassa vuonna 1919. Vastaavasti sankarihaudoissa lepää kahdeksan jatkosodan JR47:ssä palvelutta virolaista vapaaehtoista. Myöhemmin Suomen-pojat haudattiin Malmille.

Omiin kirjallisiin mittoihin nousee Albert Penttilä, joka ehti Viron vapaussotaan ja sankarina maan lehtien palstoillekin ennen varsinaisia joukkoja. Sittemmin hänet julistettiin erehdyksessä kuolleeksi. Suomen Kuvalehti julkaisi artikkelin "Virossa kaatuneen 16-vuotiaan jääkärikapteeni Albert Penttilän muistolle". Vainaja ehti vielä Meksikon armeijaan, Franklin D. Rooseveltin autonkuljettajaksi ja talvisotaan.

Huvimatkalle jalan tai verkossa

Hietaniemessä risteää luonnollisesti politikka, tiede ja kulttuuri. Hautausmaalla lepää esimerkiksi kuusi entistä Tarton yliopiston professoria. Yhdyslenkit löytyvät myös talouteen ja urheiluun. Unohtamatta vaikkapa Esko Kivikoskea, jonka tietomittelöitä Hardi Tiiduksen kanssa jännitettiin 1960-luvulla.

Antoisaa huvimatkaa! Virtuaalisesti voit tehdä sen myös verkossa, kun avaat tästä 170 kuvan sarjan hautausmaan Viro-yhteyksistä. Voit vapaasti imuroida tiedoston myös matkaan. Lyhyet selitteet ovat viroksi, mutta tuskin kynnykseksi. Hautojen sijainnit selviävät alakulmasta (kortteli–rivi–hauta).


Lisätietoa:

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tämä kohta mainiossa blogitekstissä on erityisen kiinnostava: "Näköetäisyydelle on haudattu yhteisen hymnimme säveltäjä Fredrik Pacius. Kivenheiton päästä löytyy hymnin yhteisyyden 'syyllinen', valtiomiehenä muistettu Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen. Hän lähetti Paciuksen nuotit ystävälleen Johann Voldemar Janssenille, Viron ensimmäisten laulujuhlien järjestäjälle."

Kiitos Suomen ja Viron yhteisen historian valaisemisesta!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Juuri tutkin noita Viron hautausmaita dekkarin kirjoittaminen mielessä. Tämäkin kiinnostaa: Kaksi hautaa ovat todellisia suomalais-virolaisten suhteiden koetinkiviä. Toisessa lepää Luxemburgissa kuollut Artur Sirk, jonka pakolaisuus ja hautajaiset aiheuttivat noottien vaihtoa 1930-luvulla. Toisessakin lepää pakolainen: kapteeni Herman Treial, joka kuoli vuonna 1951 vangittuna Suomessa ja jonka tapaus herätti kansainvälistä huomiota. Hänen pakolaiskumppaninsa Artur Lõeke palautettiin ja teloitettiin.
Tieto löytyy tuolta linkin takaa: http://estofennia.eu/?p=1159

Alexius Manfelt

Pekka hyvä, kiitos mielenkiintoisesta blogista. Tuo liite johon kirjoituksessa viittasi, oli enemmän kuin mielenkiintoinen ja siinä oli sukulaisiakin mukana. Heistä olen ihan ylpeä!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kirjoitus on mielenkiintoinen ja meidän olisikin syytä kaivautua syvemmälle veljeskansan menneisyyteenkin, jonka linkittyy vahvasti omaamme. Enemmän kuin olen koskaan tiennytkään. Noina rautaesiripuntakaisin vuosian jäi paljon unohduksiin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Vähälle huomiolle on jäänyt myös Viron ja Suomen puolustusyhteistyö. Esimerkiksi Talvisodassa, jos Kannaksen offensiivi olisi ajoitettu viikkoa myöhemmäksi, Viron ja Suomen yhteistyö olisi johtanut Paldiskin sotilaslentokentän tuhoamiseen ilmapommituksin. Koneet oli jo lastattu ja tankattu, ja seuraavana aamuna piti lähteä - - - vaan toisin kävi.

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset